Päivänsäde ja Päivänsäde
Lapin Kansa 11.5.2026
Toinen sisustaa huoneet pyöreillä peileillä,
toinen kääntää peilit seinään päin.
Toinen vaalii paljaita puulattioita,
toinen peittää lattiat itämaisilla matoilla.
Toinen on visuaalinen,
toinen on verbaalinen.
Toinen on esteetikko,
toinen haistelee ilmapiiriä.
Toinen sanoo, ettei visuaalisuutensa takia voi joustaa,
toinen puhkuu, ettei voi muuttaa paikkaan, jossa postilaatikossa lukee kiitos ei ilmais jakelua.
Toinen on jo liukunut työpöytänsä ääreen, eikä ole enää pitkään aikaan kuunnellut,
toinen vetäytyy purkamaan kiihtymystään päiväkirjaansa.
Toinen uppoaa veistoksiinsa milloin tahansa, missä tahansa,
toisen kirjoittamista määrittelevät tietty rytmi ja ehdoton puhumattomuus.
Toisen työ ei ole moksiskaan, vaikka ympärillä on muuta elämää,
toisen työ kukoistaa yksinäisyydessä.
Toinen haluaa maiseman,
toiselle riittää betoniseinä.
Toinen ammentaa ympäristöstään,
toinen harhailee sisäisissä kuvissa.
Toinen keskustelee mielellään keskeneräisistä töistään,
toinen ei voi rikkoa keskeneräisen lumousta puhumalla.
Toinen ihastelee toisen omaperäistä kieltä,
toinen haltioituu toisen veistoksista.
Toinen loukkaantuu, jos seurassa vain toisen taiteellinen työ huomioidaan,
toinen loukkaantuu samasta syystä.
Toisella on ilmiömäinen visuaalinen muisti,
toisella on ilmiömäinen episodimuisti.
Toinen turhautuu, kun toinen muistaa kaikki pikkuasiatkin,
toinen väittää, ettei toinen muista mitään.
Toinen liikkuu maailmassa ympäristöään havainnoiden,
toinen kulkee ajatuksissaan, ja kompastuu omiin jalkoihinsa.
Toinen aloittaa aamunsa arvioimalla säätä ja valon määrää,
toinen erittelee omia tuntemuksiaan, ja katsoo unipäiväkirjaansa, ja vasta sitten ulos.
Toinen ihmettelee, kun toinen ei huomaa myrskyn kaatamaa puuta,
toinen käskee toisen toistaa äsken puhuttua todistukseksi kuuntelemisesta.
Toinen työskentelee ulkona aina, kun se on mahdollista,
toinen tarvitsee kirjoittamisensa kehyksiksi seinät.
Toinen on elämäniloinen,
toinen on helposti ahdistuva.
Toinen odottaa läpi vuoden kesää,
toinen pelkää, että kesä on tässä jo ja ohi.
Vastakohdat eivät täydennä toisiaan, ne riitelevät. Itseään ei voi ulkoistaa toiseen. Kukaan ei voi olla kenenkään parempi puoli. Yksi on yksi, toinen on toinen. Rooleja voi myös vaihtaa. Liika yhdessäolo latistaa rakkauden. Jokaöinen yhteinen vuode on hyvän unenlaadun hauta. Vetovoiman edellytys on sopiva määrä erillisyyttä. Rakastamista voi opetella, yhdessäoloon kannattaa satsata. Ystäviä ei saa unohtaa. Puolison ei tarvitse täyttää kaikkia tarpeita.
Naisella täytyy olla oma huone, miehellä täytyy olla oma huone, muunsukupuolisella täytyy olla oma huone.
(Koska toinen ei ole paikalla), toinen julistaa, että tärkeintä on kieli. Kannattaa opetella toisen kieli, vasta sitten voi alkaa rakentua parisuhteen kieli.
Ja sitten
toinen puhkeaa toisen seurassa rakkauden sanoihin,
toinen on toisen mielestä itsekin kuin kaunein veistos.
Toinen on auringon lapsi,
toinenkin on auringon lapsi.
Kummankin varjot yhtä tuuheat ja pitkät.